teuvomoisa

Ei-uskovaisena Suviseuroissa

  • Ei-uskovaisena Suviseuroissa

Suviseuroissa voi olla mukava käydä vaikka ei-uskovaisten kavereiden kanssa, eikä se ole välttämättä ahdistavaa, tai hankalaa. Sukulaiset saattavat katsoa surumielisesti ja saattavat moittia esimerkiksi meikkaamisesta, lapset saattavat tuijottaa korvakoruja, värjättyjä hiuksia, lakattuja kysniä, tatuointeja ja muita lestadiolaisilta kiellettyjä ulkoisia tunnusmerkkejä. Lapset saattavat toisaalta jopa ihailla niitä. Joillekin lapsille on voitu opettaa, että esimerkiksi korvakorujen käyttäjät ovat epäuskoisia. Aikuiset taasen voivat vältellä katsekontaktia. Uskoa ei kuitenkaan todennäköisesti pahemmin tuputeta.

Saarnatkaan eivät välttämättä häiritse, jos niitä ei kuuntele. Eivät monet uskovaisetkaan niitä kuuntele. Yöpyminen seura-alueella on askeettista ja auringolta on ehdottomasti hyvä suojautua, jos aikoo päiväsaikaan siellä oleskella pidempiä aikoja. Lestadiolaisten tuttujen tapaaminen hyvillä fiiliksillä omasta tahdosta on mahdollista. Lestadiolaisesta lähipiiristä voi löytyä myös avaraa ja iloista kohtaamista.

Lestadiolaiset pukeutuvat ihan normaalisti, eivätkä erotu ei-uskovaisista muuten kuin meikittömyydellään. Noin parikymppiset ja sitä nuoremmat käyttävät melko yleisesti meikkivoidetta, puuteria ja joskus ripsivärejäkin. Hyvin moni nuori nainen on kevyesti ehostettu. Hiusten sävyttäminen on melko yleistä, mutta radikaali meikki ja näkyvä hiusten värjääminen ovat vielä kaiketi paheksuttavia, myös nuorisolla. Hillittyjä korvakorujakin voi nuorilla naisilla olla.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Kalevi Kantele

Teuvo, kun seuraavan kerran käyt kirjastossa, niin lainaa Hannu Raittilan "Ei minulta mitään puutu". Käsittelee samaa aihetta kuin kirjoituksesi ja on sitä paitsi hyvä ja hauska kirja.

Käyttäjän teuvomoisa kuva
Teuvo Moisa

Olen kuunnellut sitä radiosta joskus.